Ylläpito ja jatkokehitys: mitä "valmis" tarkoittaa?

Mitä ylläpito tarkoittaa?

Ylläpito pitää sovelluksen toiminnassa ja turvallisena. Se jakautuu neljään tyyppiin:

1. Korjaava ylläpito (bugit)

Käyttäjät löytävät bugeja, jotka eivät tulleet esiin testauksessa. Nämä pitää korjata. Hyvin testatussa projektissa bugeja on vähän, mutta nollaan ei päästä koskaan.

2. Mukautusylläpito (ympäristömuutokset)

Sovelluksen ympäristö muuttuu: käyttöjärjestelmät päivittyvät, selaimet muuttuvat, API:t uudistuvat. Sovellus pitää mukauttaa näihin muutoksiin.

3. Tietoturvayllläpito

Kirjastoissa ja frameworkeissa löytyy haavoittuvuuksia. Tietoturvapäivitykset pitää asentaa nopeasti. Vanhentunut sovellus on tietoturvariski.

4. Täydentävä ylläpito (pienet parannukset)

Käyttäjät toivovat pieniä parannuksia: "Voisko tämän kentän siirtää toiseen paikkaan?" Nämä eivät ole jatkokehitystä, mutta vaativat silti työtä.

Mitä jatkokehitys tarkoittaa?

Jatkokehitys on uusien ominaisuuksien rakentamista julkaisun jälkeen. Esimerkiksi:

• Uusi käyttäjärooli tai käyttötapaus
• Integraatio uuteen järjestelmään
• Mobiilisovellus olemassa olevan web-sovelluksen rinnalle
• Raportointi ja analytiikka
• Skaalautuvuuden parantaminen

Ero ylläpitoon: Ylläpito pitää nykyisen toimivana. Jatkokehitys lisää uutta.

Paljonko ylläpito maksaa?

Malli	Kuvaus	Tyypillinen hinta
Tuntityö	Maksat vain käytetystä ajasta	70 €/h
Kuukausisopimus	Kiinteä tuntimäärä/kk (esim. 10 h)	500–1 500 €/kk
Prosenttimalli	X % alkuperäisestä projektihinnasta/vuosi	10–20 %/vuosi

Esimerkki: Jos projekti maksoi 30 000 €, ylläpito on tyypillisesti 3 000–6 000 €/vuosi eli 250–500 €/kk.

Ylläpitosopimuksen sisältö

Hyvä ylläpitosopimus määrittelee:

• Vasteaika: Kuinka nopeasti reagoidaan ongelmiin (esim. kriittiset 4 h, normaalit 1 pv)
• Mitä kuuluu hintaan: Bugikorjaukset, tietoturvapäivitykset, pienet muutokset?
• Mitä laskutetaan erikseen: Uudet ominaisuudet, suuremmat muutokset
• Monitorointi: Seurataanko sovelluksen toimintaa aktiivisesti?
• Varmuuskopiot: Kuka vastaa ja miten palautetaan?
• Dokumentaatio: Pidetäänkö ajan tasalla?

Mitä tapahtuu ilman ylläpitoa?

1. Tietoturva heikkenee: Haavoittuvuuksia ei paikata → riski kasvaa
2. Yhteensopivuusongelmat: Uusi selain/käyttöjärjestelmä rikkoo toiminnallisuuden
3. Integraatiot lakkaavat toimimasta: API muuttuu, kukaan ei päivitä
4. Bugeista tulee pysyviä: "Se on aina toiminut noin"
5. Korjaus tulee kalliimmaksi: Mitä pidempään odottaa, sitä vaikeampi korjata

Yleiset virheet ylläpidossa

1. Ei sovita etukäteen: Ylläpito tulee mieleen vasta kun ongelma iskee.
2. Ei budjetoida: "Projekti maksoi X, eikö se toimi nyt ikuisesti?"
3. Unohdetaan tietoturva: "Ei meitä kukaan hyökkää" – kunnes hyökkää.
4. Vaihdetaan toimittajaa: Uusi toimittaja ei tunne koodia → kallista.
5. Ei dokumentoida: Alkuperäinen kehittäjä lähtee, tieto häviää.

Usein kysytyt kysymykset

Onko ylläpito pakollista?

Teknisesti ei, mutta käytännössä kyllä. Ilman ylläpitoa sovellus vanhentuu ja muuttuu tietoturvariskiksi. Mitä kriittisempi sovellus, sitä tärkeämpi ylläpito.

Voiko toinen toimittaja ylläpitää?

Kyllä, jos koodi on dokumentoitu ja noudattaa standardeja. Siirto vaatii perehtymisaikaa, joka maksaa. Kannattaa usein pysyä alkuperäisen toimittajan kanssa.

Miten minimoin ylläpitokustannukset?

Hyvä arkkitehtuuri, standarditeknologiat, kattava testaus ja dokumentointi. Säästäminen alkuvaiheessa kostautuu ylläpidossa.

Lue myös

• Ohjelmistoprojektin hinta
• MVP käytännössä
• Teknologiavalinta
• Ohjelmistokehitys palveluna →